Kuudes

 Entä jos kirjoittaisin eräästä unelmastani? Ehkä voisinkin.

Olen kauan aikaa unelmoinut, että minusta tulisi hatuntekijä. Enkä nyt sano tätä vain siksi, että rakastan Lewis Carrollin Hatuntekijää. Tai nykyajan nuorisolle tunnetumpaa Mad Hatteria, jota näytteli Johnny Depp Tim Burtonin Liisa Ihmemaassa -elokuvassa. Oi, kyllä rakastan myös Johnny Deppiä ja Tim Burtonia, mutta takaisin asiaan.

Vaikka opiskelenkin vaatetusompelija-alalla ja teen siellä vaatteita, kaavoja, vaatteita, kaavoja lisää, minun sisälläni asuu pieni hatuntekijä. Ja minun kohdallani myös hullu sellainen. Tiedätkö, mistä Hullu hatuntekijä tuli? Hahmo ja tunnettu sanonta mad as a hatter tulee tositarinoista, jotka kertovat hatuntekijöiden tulleen hulluksi käyttäessään elohopeaa huopahattujen muotoiluun. Elohopeahan on myrkyllistä ja niiden jäämät hatuntekijöiden elimistössä aiheuttivat hermovaurioita.

Minä en elohopeaa tarvitse, mutta tulen vielä olemaan hullu hatuntekijä.
Minulla on kuulkaas mallikin valmiina!

Viides

En tottapuhuen tiedä, mitä kirjoittaisin ja miten kirjoittaisin. Kaikki tuntuu olevan niin sekaisin, että pääni on sekaisin, joten tekstinikin on sekaisin.

On eräs ihminen, joka laittoi mun pasmat sekaisin jo ensinäkemältä. En kuitenkaan osannut odottaa mitään ja koitin hillitä itseäni. Tapani mukaan kuitenkin pomppasin heti mukaan tielle, josta en tiennyt alunperin yhtään mitään. En voi sanoa, että tietäisin vieläkään mitään tiestä, jota kuljen, mutta tiedän, että jokainen askeleeni on lähempänä tätä ihmistä.

En tiedä onko se mun oikea paikkani, en tiedä halutaanko mut sinne, mutta en tiedä mitä muutakaan tekisin. Tahdon hänen luokse, haluan sinne.

Hyi, en halua tästä blogia, jonne avaudun naisongelmistani! En tahdo, en tahdo! Yök!

Neljäs

Simba & Huima

En vihaa ystävänpäivää, koska olisin katkera menetetystä rakkaudesta. En vihaa sitä myöskään siksi, että näen kuhertelevia ihmisiä ympärilläni (niitähän nyt saa katsella muulloinkin). En vain satu pitämään näin kaupallistetusta päivästä, jolla ei ole enää yhtäkään järkevää merkitystä. Minulle tämä päivä oli vain perinteinen tiistai, normaali koulupäivä ja ihan mukava sellainen. Ystävänpäivätoivotuksista huolimatta.

Okei, myönnän, että yksi viesti sai sydämeni lämpenemään ja aionkin jakaa sen nyt teidän kanssa...

Tässä on ''hoitovauvat'', joita olen tätini kanssa hoivannut, kun näiden ihastuttavien poikien äidit on ollut matkoilla.

Heidän ystävänpäivätervehdys tätini kautta, oli jotain niin suloista, että se taisi saada minut hitusen ystävänpäivämielelle... hupsis!

No, hyvää ystävänpäivää!

Kolmas

Noniin, yritän hengittää ja kertoa tänne tämän hetken huoleni.

Rakas tietokoneeni, vielä rakkaampi kirjoitusohjelmani. Olette perseestä. Te kadotitte juuri minun työni, jota olin työstänyt noin neljä vuotta. Työn, joka oli kaikista vaikein ja kaikista rakkain. Te kaksi, te olette niin julmia. Oliko hauskaa kaatua juuri tässä kohtaa?

Kyllä, yritän hengittää...

Toinen

Queen

Tottapuhuen tämä on ehkä liian tuttu ja turvallinen aihe, mutta kirjoitan tästä silti. Aiheenani on nyt ihailemani ihmiset. En sano, että he tulevat tässä paremmuusjärjestyksessä tai että tähän tulisi kaikki jollakin tapaa ihailemani ihmiset. Teen listan lähinnä näistä ah, niin ihanista julkkiksista, joita rakastan syystä että...

♦ Queen - Olen kuunnellut kyseistä bändiä liian vähän aikaa siihen nähden, kuinka MAHTAVA se on. Freddie Mercury oli jotain niin uskomatonta, etten voi vieläkään käsittää tämän bändin täydellisyyttä.

Jeffree Star

♦ Michael Jackson on ainoa, jota voin sanoa kuunnelleeni koko pienen ikäni. Muistan jo lapsuudesta, kun salaa katselin yöllä televisiota peläten, mutta samalla rakastaen tuota pelottavan näköistä miestä, jolla oli erikoisella tavalla kauniit kasvot ja yksi maailman kauneimmista lauluäänistä. Michael oli yksinkertaisesti paras ja on edelleen.

♦ the GazettE on ollut jo hyvän aikaa lempibändieni joukossa. Se on välillä vaipunut unholaan ja välillä se on taas kehkeytynyt jonkinsortin pakkomielteeksi. Edelleen tämä bändi pitää sydäntäni otteessaan, sillä heidän kappale Miseinen on käytännössä katsoen pelastanut minut kerran jos toisenkin.

♦ Adam Lambertilla on älyttömän kaunis ääni. Adam on myös syntisen hyvännäköinen ja muutenkin erittäin ihailtava ihminen. Mitä tähän nyt enää edes sanoisi?

Melissa Marie Green

♦ Jeffree Star on jumala(tar) tämän maan päällä. Olen aina ihaillut hänen asennettaan ja vahvuuttaan, hänen sanansa kolahtavat aina syvälle ja saavat minut tuntemaan itseni myös vahvaksi. Aivan huikea ihminen, jos hän edes on ihminen!

♦ Sampsa Astala... ohhoh, täällä on suomalainenkin?! Oi, kyllä! Sampsaa olen fanittanut kakkosluokasta asti, enkä edes huijaa! Alunperin tietty maskin takaa, sillä mies oli Lordin rumpali. Hänessä oli aina jotain, mikä viehätti minua. Jotain erilaista ja nyt ymmärrän, kun saan näkeä hänen kasvonsa, kuulla hänen lauluääntään ja fanittaa häntä ilman kumimaskia!

♦ Brian Molko on yksi kauneimmista miehistä tämän maan päällä. En ymmärrä, onko hän edes todellinen, mutta kaiketi hän on. Hänen äänensä, Placebon biisien sanoitukset, hänen ulkonäkönsä... ♥

♦ Melissa Marie Green, kyllä naisiakin löytyy! Ihailen syvästi Melissaa ulkonäöltä ja persoonalta. Samalla säälin häntä, sillä hän ja monet muut hänen ympärillään saavat niin paljon paskaa niskaan, että en voi edes ymmärtää. Joskus mietin, sairastuiko hän kenties anoreksiaan muiden ihmisten ''läskihaukkujen'' vuoksi, mutta kaunis hän oli, on ja tulee olemaan. DGAF ♥

♦ Anteeksi naiskato, mutta onhan näitä: Kat Von D, Hayley Williams, Amy Winehouse, Nicki Minaj, Dita Von Teese, Jen Ledger, Allison Iraheta, Cher Lloyd, ...

♦ Ronnie Radkea ihailen syvästi, sillä hän on selviytynyt aivan uskomattomista ongelmista. Hän on käynyt läpi riippuvuudet, vankilan ja sisäisen tuskan ja hän on silti elossa, laulamassa mielettömällä äänellään. Ja Ronnien ulkonäkö on jotain niin täydellistä...

♦ Viimeisenä, muttei todellakaan vähäisimpänä, Andrej Pejic. Tämä malli on kuin enkeli, suoraan taivaasta pudonnut. Niin kaunis, hento ja androgyyni. Häntäkin kuvaa sana T-Ä-Y-D-E-L-L-I-N-E-N.

Tässä tuttua ja turvallista tekstiä, olkaa hyvä~

Ensimmäinen

En tiedä miksi ja miten, mutta niin taas kävi. Olen täällä jakamassa ajatuksiani kaikkien niiden, jotka vahingossa tänne eksyvät, luettavaksi. Otan osaa, jos näin käy ja luet tätäkin tekstiä kauhuissasi, mitä tulee tapahtumaan, jos jatkat. Kerron salaisuuden - ei mitään.

Blogissa tulee tosiaan olemaan ajatuksia jostain kaukaa, mieleni pienimmistä kolkista ja ehkä itse kirjoittamiani tekstejä, jos päätän yhtäkkiä kiduttaa teitä niillä. Kirjoitan usein, mutta harvoin etenen. Kuten todettu, minulla on viha-rakkaussuhde kirjoittamiseen, sillä jokin tekee siitä niin vaikeaa. Loppujen lopuksi kirjoittaminen on kuitenkin yksi parhaimmista asioista, jotka ovat tähän turhauttavaan elämääni pöllähtäneet.

En tahdo esitellä itseäni sen enempää, en tahdo kirjoittaa turhuuksia, joita kukaan ei lue. Haluan vain olla, ajatella ja kuunnella musiikkia. Sitä minä teen, entä sinä?